Suomessa elettiin kireässä ilmapiirissä, kun ensimmäinen valtakunnallinen rakennusmestari-järjestö, Suomen Rakennusmestariliitto perustettiin vuonna 1905. Kenraalikuvernööri Bobrikov oli murhattu edellisenä vuonna ja Venäjällä valta horjui. Tsaari tarvitsi kuitenkin rakentajia. Helsingissä suomalaiset urakoitsijat rakensivat yhdessä sotavankien kanssa venäläiselle varusväelle kasarmeja ja linnoituksia. Noilta ajoilta on peräisin sanonta rakennetaan ryssiksi. Venäläiselle sotaväelle ei haluttu rakentaa aivan priimaa vaan vähempikin sai kelvata. Rakennustyöväki käytti lakkoasetta herkästi ja tehokkaasti. Sillä pyrittiin muun muassa lyhentämään työaikaa 10 tunnista 9 tuntiin. Rakennusmestarien Rakennustaito-lehdeltä tämä ei saanut ymmärrystä: Totisesti ei rakennustyöväestön työpäivät ole pituudella pilattu se kirjoitti. Rakennusmestarien koulutus käynnistyi Suomessa toden teolla jo 1880-luvun lopulla, kun teollisuuskouluja perustettiin suurimpiin kaupunkeihin. Näistä kouluista valmistuneiden ohella rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä toimi myös pitkän linjan työmiehiä. Heitäkin saatettiin kutsua rakennusmestareiksi. Raja-aidat olivat muutoinkin matalat, sillä monet rakennusmestarit toimivat myös merkittävinä suunnittelijoina, esimerkisi monien ihailemiemme jugend-talojen arkkitehteina. Suunnittelijaperinne jatkui vahvana aina 1940-luvulle asti.Mestarien rooli merkittävien rakennusliikkeiden perustajina ja toimitusjohtajina kesti aina 1980-luvulle saakka. 1990-luvun lamassa wuoriot, ruolat ja puolimatkat kuitenkin putosivat pois yritysten nimistä.Lauri Seppäsen kirjoittamaa RKL:n satavuotishistoriikkia voi kehua paitsi perusteellisuudesta myös avoimuudesta, mikä on tunnustus myös kirjan tilaajaa kohtaan. (Rakennuslehti 21.4.2005)
Kustantaja: Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL
Vuosi: 2005
Sivumäärä: 283
EAN: 9529183097
Sidonta: Sidottu
Kieli: Suomi
Tuote löytyy varastosta ja se on siistikuntoinen.
Lähetetään heti.
